Fanimekko t-paidoista

Vanhan faniasun jäädessä pieneksi, tein uuden kahdesta vanhasta t-paidasta. Mekon yläosa on tehty Ottobren 3/2012  HOOPS t-paidan kaavoilla 92cm (tein ilman saumavaroja). Paitaan lisäsin toisesta vanhasta t-paidasta helmaosan (suorakaitaleen muotoinen pala) ja poimutin sen 4cm välein.


Resorin löysin kirpputorilta. Kaksoisneulan kanssa oli taas ongelmia... puuh. Saumuroin ensin resorit kiinni paitaan oikeat puolet vastakkain ja sitten kaksoisneulasin resorin nurjalle puolelle. Purkasin kaksoisneulaompeleet varmasti sataan kertaan ja vaihdoin jopa ompelukonetta välissä, mutta ei onnistunut. :( Lopuksi omplelin ompeleet kaavapaperin päällä, jolloin sain edes vähän onnistunutta ommelta. Tulin loppujen lopuksi siihen tulokseen, että resori on jotain löysää ribbineulosta, jolloin kaksoineulalla ompelu ei vaan onnistunut siihen kankaaseen. Lopputulos on siis mitä on eikä paita kestä lähempää tarkastelua. Onneksi pelikentälle asti resoriompeleet eivät näy! ;)

Edit: Niin, että löytyihän se todellinen syykin tuohon epäonnistuneeseen ompeluun. Tein sen nimittäin väärin! Kuvalliset ohjeet tuohon resorin kiinnitykseen löytyy täältä.

Juhlamekkoja

Jyväskylässä Taitokeskuksella järjestettiin Facebookin Ompeluelämää / Keski-Suomi -ryhmän kautta ompelumaraton, johon kokoontui 16 naista koneineen ompelemaan viikonlopuksi. Työtunteja kertyi yhteensä 14 ja pöytä notkui aivan upeita tekeleitä!

Itse sain maratonilla aikaiseksi takin, jonka jo bloggasin aiemmin tänne. Lisäksi tein tytölle mekon, joka jäi viimeistelyä vaille. Nyt mekko on valmis ja surautin tässä kotosalla tytölle myös toisen juhlamekon.

Kankaat molempiin mekkoihin on saatu anopilta. Hän oli Thaimaassa teettänyt toisesta mekon itselleen ja toinen oli lannevaate. Punaisen mekon kaavat Ottobre 3/2012  kaava Kokeshi Doll (86cm). Mekosta tuli meidän tytsylle tosi iso, mutta ratkaisin asian lisäämällä mekkoon lannevaatteesta leikatun solmimisnauhan vyötärölle. Näin mekosta tuli suht istuva ja mennee yhdet häät ainakin! ;) Mekon sisäpuolella on viskoositrikoovuori, niin on mukavampi pitää päällä. Kangas oli todella ohutta ja näin ollen tosi vaikea ommella. Monta kertaa meinasi työ jäädä kesken, mutta nyt olen tyytyväinen, että tein loppuun asti!

Vihreä mekko on Minuuttimekko surrur- kirjasta. Pienensin 100cm kokoa ja tein ilman saumavaroja. Tämä kangas oli huomattavasti helpompi ommella. Ompelulaatikosta löytyi jotain puuvillanauhaa, jota ompelin kädenteille ja pääntielle. Pääntien nauhan jätin päistä pitkiksi, jotta niistä sai samalla mekon somimisnauhat. Kiva ja simppeli kaava. On varmasti myös helppo muunnella. Niin ja TODELLA nopea tehdä!

Kauppatakit tytölle ja äidille

Facebookin Ompeluelämää -ryhmässä oli haaste lokakuulle:

"Jotain aivan muuta eli siirtyminen pois mukavuusalueelta.

Arvioi mikä tuntuisi vaikealle, mitä et ole tehnyt ikinä. Mitä et osaa etkä oikeestaan uskaltaisi opetellakaan mutta... Nyt on mahdollisuus haastaa itsensä ja tehdä sitä mitä et ole ikinä tehnyt. Tartu tilaisuuteen, uskon ettet ole yksin." 

Eli tavoitteena oli tehdä lokakuun aikana itselle vähintään kaksi vaikeahkoa tai suuritöistä, ennenkokeilematonta ompelusta. Paljonhan minulla on vielä niitä ompeluksia, joita en ole tehnyt, mutta kirpputorilta kankaat löydettyäni, päätin kokeilla ensimmäiseksi takkia. Tein tosin takin myös tytölleni, mutta myös itselleni. Ja vielähän tätä lokakuuta on jäljellä, joten ehtiihän sitä vielä jotain itsellenikin pyöräyttää! :) Takit leikkasin ja tytön takin ompelin Jyväskylän ompelumaratonilla, josta myöhemmin lisää...
















 

Tytön takin kaavat löytyivät Ottobre 6/2011 -lehdestä ja kaavana Tinttiina (86cm). Oman takin kaavat  Suuri käsityö -lehdestä 3/2010, kaava 14 Sadetakki (koko 38). Kankaat molempiin takkeihin löytyi kirpputorilta (vanhat verhot ja pöytäliina). Vuoritin molemmat takit fleecehuovalla. Anopin kangaskätköistä löytyi lisäksi jotain ohutta liukasta kangasta, jota laitoin hihoihin, jotta pukeminen olisi helpompaa. Vuoritin siis ohjeista poiketen takit kokonaan. Ompelin päällikankaan hihojen pyöriöihin poimutuslangat, joiden avulla hihat olivat helpompi ommella paikoilleen. Muuten ompelin takit Tinttiinan ohjeiden mukaisesti. Uutena asiana minulle takkien ompelussa oli hihojen (vuorin ja päällisen) ompelu. Hihat ommeltiin "tanssiasentoon" eikä sisäkkäin. Hihoista tuli tällä tekniikalla todella siistit! Hyvät ohjeet hihojen ompeluun löytyvät täältä.

Omassa takissa muutin myös taskujen muotoa, sillä pyöreät taskut eivät mielestäni sopineet tähän kankaaseen. Kankaan kohdistaminen ei onnistunut omassa takissani, koska leikkasin vahingossa ensimmäisen etukappaleen väärinpäin, joten kangas loppui kesken kohdistusta ajatellen.

Tuli kuitenkin kivat takit ja materiaalien hinnaksi alle 10€ per takki. Elämäni ensimmäiseen takkiin (tytön takki) kului aikaa kaiken kaikkiaan 10h! Oma takki tuli ommeltua jo sitten hiukka nopeammin, kun oli jo kokemusta yhden takin verran! ;)

Ruokalappuja

Meidän olemassa olevat ruokalaput eivät oikein enää palvelleet, kun neiti alkoi syömään ja juomaan itse. Niinpä yhdistelin vanhojen ruokalappujen muotoja ja sain meidän neidin ruokailutapoihin sopivan lapun. Eipähän tarvitse enää vaatteita alvariinsa vaihtaa! ;)

Kankaat kirpputorilta (verho ja lakana), vinonauhat paikallisesta kangaskaupasta. Ruokalappujen alaosassa myös taskut, joihin suusta ohimenevät ruoat mukavasti tipahtelevat. Ruokalapuissa tarrakiinnitys niskassa.

Fleecehaalari

Kylmää on ja siksipä neidille oli aika tehdä fleecehaalari!

Kaavat haalariin otin kirjasta Ompelen lapselleni, malli Raglanhihainen haalari. Tämä haalari on kokoa 2, olisi ehkä voinut olla isompikin. Toki tätä tuli vähän muunneltuakin. Lisäsin hihojen saumoihin suorat kaitaleet, koska muuten hiha olisi jäänyt todella ahtaaksi. Lahkeisiin, hihoihin ja pääntielle ompelin resorit ja lyhensin näin ollen myös kaavoja hieman. Tämä oli ensimmäinen raglanhihainen tekeleeni ja oli ihan mukava malli tehdä. Raglanhihahan on olkapään yli kaula-aukkoon ulottuva hiha. Tässä vielä kuva haalarista, josta näkee tuon hihan hyvin. 

Fleecekangas oli jäänyt yli pehmolelujen teosta. Fleece pehmolelut löydät täältä. Etuosassa 40cm:n vetoketju. Resorit kävin ostamassa paikallisesta kangaskaupasta, jossa muuten tosi kiva valikoima resoreita! Tein pitkät resorit lahkeisiin ja hihoihin ja ne ovat näissä kuvissa taitettu kaksinkerroin. Resoreita voi siis käyttää yksinkertaisenakin, jolloin haalarille saa vähän pidemmän käyttöiän. Ja sitten pääntie... AARRGH! Se ei ollutkaan järin yksinkertaista. Löysin tosi hyvät ohjeet Tosimummon blogista, mutta minulta tuo hänen neuvomansa tyyli ei sitten onnistunut. Valmiiksi kun oli pakko saada, saumuroin lopulta pääntienresorin kiinni. Päädyt jäivätkin sitten aukinaisiksi, joten siksakkailin ne umpeen eikä tullut järin kaunista jälkeä. Ei siis taaskaan onnistunut ompelukset kikkailematta!

Onneksi tämän haalarin pelastaa tuo aivan ihana applikointi, jonka tyttäremme sai synttärilahjaksi Ultsulta! Pikkaisen oli haastetta tuossa applikoinnissa, kun kokemusta ei kauhiasti ole, mutta onnistuihan se lopulta. Silitin kuvan kiinni haalariin ja silitin vielä nurjalle tukikankaankin. Sitten annoin siksakin laulaa ja lauloihan se. Kiitos Ultsu vielä kauniista kuvasta! :)

Seuraavaan haalariin siis pääntieresorin oikeaoppinen kiinnitys ja pääntienresorin oikea mitta (nyt jäi lörpättämään). Myös haalarin kokoa voisi miettiä tarkemmin niin, että siitä saisi vieläkin pitkäikäisemmän. Hihoihin lisäisin edelleen leveyttä, jotta on mukava päällä. Vetoketjun aaltoilemisen saanee aisoihin tukikankaalla, joten täytyy muistaa tämä ensi kerralla. Tämä haalari on meidän neidille juuri nyt sopiva, mutta saattaapi olla, ettei enää keväällä päälle mene.

Ja lopuksi... kuinka vaikeaa voikaan olla kuvata 1-vuotiasta!!!